©PedaReboot - All rights reserved.

Arkisto

Please reload

Tunnisteet

Please reload

Tietoturvaa ja kokeilukulttuuria - kooste marraskuun digitaalisen oppimisen seminaarista

15.12.2017

Digitaalisuuden lisääntyessä kaikilla koulutusasteilla tarvitsemme tietoa sen mahdollisuuksista, mutta myös turvallisesta käytöstä. Itslearning järjesti marraskuussa digitaalisen oppimisen seminaarin, jossa puheenvuoroja kuultiin mm. tietoturvaan, yhteiskehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen. Tässä postauksessa kootaan tilaisuuden parhaat palat. Tilaisuuden ohjelman ja esitykset löydät täältä.

 

Sovellusten turvallinen käyttö opetuksessa

 

Seminaarissa kuultiin kaksi puheenvuoroa tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen. Harri Kiljanderin puheenvuoro F-Securelta käsitteli digitaalisten palveluiden tietosuojaa. Esityksen sanoma oli, että vaikka suurin osa käyttämistämme sovelluksista kerää ja jakaa tietojamme kolmannen osapuolen tahoille, harva vaivautuu lukemaan tietosuojaselostetta. Näin ollen emme ehkä tiedä, mitä tiedoillamme tehdään ja mihin ne päätyvät. Kiljander muistuttikin, että ilmaisia lounaita ei ole - sovellusten kehittäminen maksaa ja data on kehittäjille usein pääasiallinen ansaintakeino.

 

Esimerkiksi mobiilisovellukset saattavat kerätä käyttäjästä tietoja, joita ne eivät oikeasti tarvitse.

 

Samoilla linjoilla jatkoi Kim Holmberg Turun yliopistosta. Hänen puheenvuoronsa käsitteli digitaalista jalanjälkeä, jonka jätämme, kun seikkailemme esimerkiksi internetissä. Tämä pätee niin internet-hakuihin, kuin itse julkaisemaamme sisältöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Voidaan sanoa, että mitä enemmän jaamme tietoa elämästämme internetissä, sitä alttiimmaksi asetamme itsemme tietoturvan kannalta. Esimerkiksi kuviin tallentuva metadata voi paljastaa asuinpaikkamme, ja näin ollen altistaa tietomme rikollisten käsiin.

 

Minkälaisia sovelluksia sitten olisi turvallista käyttää opetuksessa? Pääsääntöisesti sovellusten tietosuojaselosteet on hyvä lukea läpi, minkä lisäksi sovelluksia asennettaessa tulee arvioida, tarvitseeko sovellukselle antaa kaikkia käyttöoikeuksia. Opettajan tulee olla tietoinen tietoturva- ja tietosuoja-asioista, jotta hän voi arvoida sovellusten soveltumista opetuskäyttöön ja ohjata opiskelijoita niiden turvalliseen käyttöön.

 

Vuonna 2018 koulutuskentällä vaikuttaa myös toukokuussa voimaan tuleva EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), joka pyrkii luomaan yhteiset pelisäännöt henkilödatan keräämiselle ja käsittelylle. Asetus asettaa Euroopassa toimiville yrityksille velvotteita tietojen keräämisen suhteen, minkä lisäksi se lisää yksityisten ihmisten oikeuksia saada tietoa heistä kerättävästä datasta. Asetuksen myötä henkilöllä on oikeus saada tieto siitä, mihin hänestä kerättävää dataa käytetään, sekä myös pyytää henkilötietojensa poistamista palveluista. Asetukseen voit tutustua tietosuojavaltuutetun sivuilla. 

 

Personoitua opetusta tekoälyn avulla

 

Digitaalisen oppimisen teema jatkui IBM:n Jouko Poutasen puheenvuorolla. Kuten tiedämme, tekoäly tekee tuloaan kaikille sektoreille, eikä koulutusala ole poikkeus. 

 

Tekoälyllä tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan järjestelmää, joka pystyy koneoppimisen kautta oppia toimimaan älykkäästi. Kone ei kuitenkaan itsessään osaa arvioida osaamistaan, vaan älykkäitä järjestelmiä kehitetään yhdessä ihmisen kanssa vastaamaan käyttötarkoitusta. Yksinkertaisimmillaan ihminen voi syöttää koneelle dataa ja opettaa sen hyödyntämään sitä. Esimerkiksi teksti- ja puhedataa syöttämällä voidaan opettaa koneelle kielen rakenteita. Tavallista on myös käyttää kuvadataa kuvantunnistuksen kehittämiseen.

 

 Ihminen päihittää koneen luovuudessa.

 

Mitä lisäarvoa tekoäly sitten voi tuoda opetussektorille? Suurinta lisäarvoa tekoälyn ajatellaan tuottavan personoidun oppimisen saralla. Kone voi esimerkiksi kerätä tietoa opiskelusta digitaalisella alustalla ja mukauttaa sisältöä sen mukaan. Tällä hetkellä kehitetään myös monenlaisia apuvälineitä opettajalle; opiskelija voi esimerkiksi pyytää koneelta apua itsenäisesti opiskellessaan. Koneen voi myös opettaa tunnistamaan oppimisvaikeuksia, jotka muutoin saattaisivat jäädä piiloon. Tekoälyä hyödynnetään myös esimerkiksi kielten opetteluun kehitettävissä peleissä. 

 

Monelle tekoäly tuo mieleen utopistisia skenaarioita, mutta todellisuudessa hyödynnämme jo nyt arjessa monia tekoälypohjaisia sovelluksia. Kannattaa myös pohtia, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää entistä monipuolisemmin erilaisia tietovarantoja yhdistellen. Opettajan ei tarvitse pelätä työnsä puolesta - kone ei tule koskaan pääsemään ihmisen tasolle vuorovaikutuksessa ja luovuudessa. Uskonkin, että tulevaisuudessa inhimillinen vuorovaikutus tulee koneiden yleistyttyä olemaan entistä arvostetumpaa.

 

Kokeilukulttuuria perus- ja ammatillisessa koulutuksessa

 

Tilaisuuden iltapäivä oli varattu kentän kokemuksien jakoon. Tauon jälkeen ensimmäisenä Sanna Vahtivuori-Hänninen kertoi, mikä on Uusi peruskoulu -ohjelma ja kuinka opettajien ammatillisen osaamisen kehittäminen otetaan huomioon peruskoulua uudistettaessa. Peruskoulussa nähdään olevan kehitettävää niin digitaalisten välineiden hyödyntämisessä kuin koulun toimintakulttuurissakin. Oppilaita halutaan osallistaa entistä enemmän koulun kehittämisessä, minkä lisäksi jokaiseen kouluun on tavoitteena saada ainakin yksi tutoropettaja.

 

Minna Kukkonen Espoon kaupungilta taas kertoi puheenvuorossaan, miten Espoo on lähtenyt kehittämään uuden opetussuunnitelman mukaista yritysten ja koulujen välistä yhteistyötä KYKY-torin avulla. Tämän "kiihdytetyn yhteiskehittämisen" mallin koetaan hyödyttävän sekä oppilaita että heille palveluita kehittävien yritysten toimintaa: yritykset voivat tulla testaamaan kehitteillä olevaa sovellustaan kouluihin ja saada näin arvokasta tietoa palvelunsa kehittämiseen. Samalla myös lapset voivat osallistua tuotekehitykseen ja oppivat palveluiden kehittämisestä. Voisin kuvitella, että oppitunnit saavat tästä myös piristysruiskeen, kun erilaisia tapoja oppia voidaan kokeilla ennakkoluulottomasti.

 

Peruskoulussa oppilaita halutaan osallistaa koulun kehittämiseen entistä enemmän.

 

Kahvitauon jälkeen oli vuorossa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opetustoimen päällikön Paula Hyytiäisen puheenvuoro. Paula esitteli ammatillisen koulutuksen reformin tuomia muutoksia ammatillisen koulutuksen kentälle, sekä laajemmin oppimisympäristöjen ja pedagogiikan muutosta. Esittelyssä olivat mm. Business Class ja PopUpCollege -oppimisympäristöt. Voit tutustua näihin malleihin tämän sivuston Oppimisympäristöt-osiossa.

 

Tilaisuuden lopuksi Charlotte Møller-Andersen Itslearningilta kertoi, kuinka Itslearningin pyrkii vastaamaan koulutuksen muuttuviin tarpeisiin. Vuoden 2018 aikana Itslearningiin kehitetään monia uusia ominaisuuksia, jotka tukevat uutta pedagogiikkaa, vuorovaikutusta ja yksilöllistä oppimista. Tutustu Itslearningin vuoden 2018 Roadmapiin täällä.

 

Please reload

Viimeisimmät julkaisut

Please reload